lauantai 18. tammikuuta 2014

Safaripäivä Yalassa ja illan hengelliset menot

Herätyskello pärähti soimaan kello 4.30 ja siitä pikainen hammaspyykki ja kuppi kahvia naamaan. Aurinko nousee täällä noin kuuden aikaan, joten kuu loisti vielä taivaalla kun astuimme ulos huoneesta. Jeeppi tuli hakemaan sovitusti viiden aikaan ja saimme aamupalan hotellilta mukaan. Unet jäivät taas vähäisiksi, mutta päivällä oli luvassa pieni siesta. Asumme hotelli Lake Edgessä ja täältä on matkaa Yalan luonnonpuistoon 35 kilometriä. Pysähdyimme ottamaan päivällisen mukaan Tissamaharaman keskustastasta. Aamulla oli puistoon jeeppejä jonossa ihan ruuhkaksi asti ja kuskit tietysti ajoivat kilpaa paikalle. Meille osui hyvä ja nopea kuski. Puiston porteille päästyämme kuski lähti hakemaan lupia ja ahneet suomalaiset hyökkäsivät aamupalaleipien joukkoon.


Pakollisten puistomaksujen maksamisen jälkeen pääsimme sisälle puistoon ja matka bushiin alkoi. Maasto puistossa oli kuivaa aroa. Puistossa on 43 järveä ja pieniä eläinten juomapaikkoja siellä täällä. Meille oli siis varattu koko päivän safari, joka kestäisi aamu viidestä ilta kuuteen. Päätoiveemme oli nähdä leopardi, joita on puiston alueella oppaan mukaan enää noin 40 kappaletta. ( kirja sanoi, että noin sata kappaletta) Aamupäivällä puistossa oli kymmeniä jeeppejä ja teillä oli jopa ajoittain ruuhkaa. Riikinkukkoja oli joka paikassa. Toisilla pyrstöt auki ja toisilla kiinni. Mietimme myös matkan aikana voiko kukko olla kana eli onko riikinkukkonaaras riikinkana? Emme saaneet vastausta mieltä askarruttaneeseen kysymykseen. 




 
Vesipuhveleita oli laumoissa ja yksinään eri puolilla puistoa. Puhveli on puiston vaarallisin eläin ja aika kunnioitusta herättävä näky se olikin läheltä nähtynä. Aamupäivän aikana näimme paljon värikkäitä lintuja. Kuningaskalastajia, pelikaaneja, beaeatereita, papukaijoja, sri lankan villikukkoja, erilaisia kahlaajia ja monia muita värikkäitä pieniä ja isoja lintuja. Krokotiilejä makoili siellä täällä ja myös uiskentelemassa kuopissa. Villisikoja ja eri merkkisiä peuroja oli monessa paikassa puistoa. Joka paikassa oli varaaneja ja maaoravia sekä lemppariotuksiani mangusteja. Apinoitakin nähtiin pariin otteeseen. Yksi iso uroselefanttikin näyttäytyi meille ennen ruokaa.



                                                                     Mangusti

 
Mä leopardia metsästän.
Oppaat soittelivat toisilleen aina, kun leopardi oli nähty jossain. Muutamassa minuutissa paikka, jossa leopardi oli nähty täyttyi jeepeistä ja touhu alkoi muistuttaa ajojahtia. Sanoimmekin meidän oppaalle, että meidän ei ole pakko nähdä leopardia vaan muutkin mielenkiintoiset eläimet riittävät meille. Opas oli kuitenkin päättänyt näyttää meille kissapedon. Aamupäivän lopussa me sitten nähtiinkin iso kissa ja oli se kyllä aika vaikuttava fiilis kun toistasataakiloinen kissa käveli ohitse vain 15 metrin päässä autosta. 


 
Tämän jälkeen oli vuorossa kauan odotettu aamupala hienossa maisemassa meren rannalla. Ruoaksi oli riisiä, curryä ja muita lisukkeita ja jälkkäriksi ananasta. Hyvän lounaan jälkeen laiettiin selkänojat alas ja otettiin ruokalevot. Ruokalevon jälkeen pieni kävely meren rannalla ja takaisin safarin maailmaan. Aloitimme iltapäivän safarin samasta paikasta, missä näimme leopardin aamupäivällä ja meitä onnisti taas. Tällä kertaa näimme kissan makoilemassa puun haarassa. Siinä se makaili ja odotti iltapäivän viilenemistä.



Kiertelimme vielä katselemassa puistoa ja kello kolmen jälkeen iltapäivällä olimme kaikki valmiita lähtemään hotellia kohti. Väsyneinä, yltäpäältä pölyssä mutta tyytyväisenä päivän antiin saavuimme hotellille ja ah että tuntui suihku mukavalta!! 


 
Suihkujen jälkeen lähdimme kaupungin keskustaan syömään ja etsimään Idalle olkapäihin vaatetta. Kävimme syömässä paistettua riisiä ja noodeleita paikallisessa ravintolassa. Ruokailun jälkeen palkkasimme tuktuk-kuskin viemään meidät Kataragamaan katsomaan evening pujaa eli hindujen ja budhien uskonnollista juhlaa. Saman temppelin alueella yhdistyy useamman eri uskontokunnan seremoniat, joita pidetään joka aamu ja ilta paitsi lauantai aamuisin. Ihmiset kantoivat sinne ruokaa siunattavaksi ja nauttivat iltapalan temppelialueella. Mekin saimme osan erään perheen lautasesta, kun he huomasivat ettei meillä ollut omia hedelmiä... Temppelialueella oli myös tanssiryhmä joka tanssi torvensoittajan tahdissa. Musiikki oli aivan kuin jazzia:) Tunnelma temppelialueella oli muutenkin suitsukkeineen ja kuorolauluineen melko psykedeelinen.



Meidän tuktuk-kuskimme oli mukana koko ajan ja kun lähdimme paluumatkalle hän kysyi, jos haluaisimme tulla hänen veljensä kotiin teelle. Menimme teelle ja meille tarjoiltiin keksejä ja banaaneja. Kuski kertoi myös, että heidän äitinsä oli meinannut järjestää meille illallisen. Onneksi ei kuitenkaan järjestänyt, koska olimme niin täysiä vielä illallisesta. On nää aika erilaisia ihmisiä kun me suomalaiset! Aika harvoin on taksikuski lauantai-iltana pyytänyt kesken matkan kotiin kahville ja pullalle! :) Täytyisi vaan oppia uskomaan, että ihmiset saattavat joskus tarkoittaa pyyteettömästi hyvää silkasta mielenkiinnosta. 

Palasimme hotellille noin yhdeksän aikaan illalla ja painuimme suoraan petiin. Kaikilta lähti taju heti silmien ummistamisen jälkeen. Lisää safarista ja reissusta löydät: iiituskan.blogspot.com ja karoliinasrilankassa.blogspot.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti